Vuorella

Enään pari päivää jäljellä, itseasiassa vain huominen eli lauantai on viimeinen kokonainen päivä Japanissa. Kyllä on kuukausi mennyt nopeasti. Tänään Yuko meni lasten kanssa Hello Kitty landiin ja minä kävin Shinjukussa ja sen jälkeen suuntasin vuorille.

Menin vuorelle nimeltään Takao. Se kuuluu Tokioon mutta on sen toisessa laidassa, itseasiassa Tokio on aika pitkä ja kapea. No päivä ei ehkä ollut kaikkein paras koska oli luvattu 40% mahdollisuus vesisateeseen ja ilma oli pilvinen. Shinjukussa kuitenkin näytti siltä ettei välttämättä sada. Shinjukun asemalta lähtee yksi junalinja joka menee ihan vuoren juurelle jossa on sen junan päätepysäkki. Myöhästyin junasta joka lähti kun kävelin portaita alas. Siispä suuntasin takaisin ylös ja kävin ostamassa juotavaa, syötävää ja vähän suklaata. Sitten odottelin vartin verran toista junaa. Se oli paikallisjuna joka pysähtyisi jokaisella asemalla ja niitähän riittää yli 25 kappaletta. Puolessa välissä matkaa ajattelin että kuitenkin kohta tulle Rapid versio ja menee ohi, joten kun pysähdyimme asemalle jossa Rapid juna myös pysähtyy nousin junasta. Niin nousi moni muukin sillä viereiselle laiturille oli tulossa se Rapid versio parin minuutin päästä. Laskin että paikallinen juna olisi pysähtynyt vielä 20 kertaa ja Rapid vain 8. Joten aikaa säästyi kivasti. Silti matkaan meni yli tunti.

Kun saavuimme pääteasemalle totesin että vuoren huippu oli pilvien peitossa mutta silti hienon näköinen. Asemalta otin alueen kartan ja päätin kävellä ylös 1. reittiä koska se oli suosituin. Ylös olisi päässyt myös 2 eri hissiä pitkin, mutta ajattelin että maisemat on hienommat jos kävelee. Ja niin totisesti olikin. Reitin pituus vuoren huipulle on 3.8 km ja hissiltä vain 1.2 km. Mitä ylemmäs meni sitä sakeammaksi sumu kävi.
Mutta oli se tosiaan hienon näköistä, kuvissa se ei näy yhtä hyvin kuin paikanpäällä, mutta silti muutama otos onnnistui loistavasti. Tämä oli ensimmäinen kerta tällä vuorella eikä totisesti jää viimeiseksi. Kiertelin ja kaartelin ympäri vuorta eri reittejä ja kuvailin aika paljon, yli 400 kuvaa tuli pelkästään vuoreltä.

Lopulta oli pakko lähteä poispäin ja alas meninkin sitten kaapeliautolla tai oikeastaan junalla. Sumukin tiivistyi iltaa kohti enemmän joten oli hyvä aika lähteä. Kotimatka kesti sen pari tuntia. Ja nyt jalat on aika väsyneitä.